17.4.2018


Facebook palveluohjaus nuoren elämänhallinnan tukena nuorisososiaalityössä

Nuorilta odotetaan aktiivisuutta ja pärjäämistä. Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri ei hyväksy tilaa, jossa ei olla jossakin määrin aktiivisia. Kuitenkin nuorten elämä ei ole pelkästään heistä itsestään kiinni. Palvelut digitalisoituvat vauhdilla, mikä on muuttanut palvelukulttuuria. Vastuu palveluiden käyttämisestä ja saamisesta on yhä enemmän asiakkaan vastuulla. Jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan, nuoren on löydettävä itse sopivat palvelut tai ainakin lähtöruutu saadakseen tukea. Yhtenä keinona tähän on nuorisososiaalityössä ohjaajan ammattiprofiilin kautta toteutettu Facebook palveluohjaus, jota olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani.

Nuorisososiaalityön nuorten haasteet

Nuorille teknologian käyttäminen on tuttua, joten voisi luulla, että he selvittävät tiensä palveluihin tietoa etsimällä. Camilla Granholm [1] toteaa, että nuoret näkevät digitaalisen todellisuuden osana normaalia elinympäristöään. Teknologian avulla tiedon etsiminen ei ole heille uutta ja mullistavaa. Voi jopa olla, että teknologian hyödyntäminen ei heitä edes kiinnosta. Granholmin [1] mukaan tulisi muistaa, että nuorilla voi olla puutteelliset teknologiset taidot, mikä saattaa päinvastoin lisätä eriarvoistumista informaatioyhteiskunnasta. Tarja Juvosen [2] mukaan nuoren toimijuus osana yhteiskuntaa on neuvottelua omasta paikasta osana järjestelmää. Tämä luo paineita niin nuorelle itselleen kuin nuorten käyttämille eri palveluille.

Kaisa Ketokiven [3] mukaan nuoruus 2000-luvulla on yksilöllistä ja varsinkin koulutukseen käytetään enemmän aikaa kuin aiemmin. Tämä on vaikuttanut nuoruuteen, mikä elämänvaiheena on pitkittynyt. Elämä ei kulje suoraan elämänvaiheesta toiseen. Elämän vakiintumattomuus saattaa jatkua pitkälle täysi-ikäisyyden jälkeen, jopa lähelle 30 ikävuotta. Nuoruus elämänvaiheena on kokeiluja ja vastuunottoa omasta elämästä.  Työmarkkinoille päästäkseen nuorella tulee olla minimissään koulutus ja mielellään työkokemusta. Osa nuorista tulee autetuksi jo omassa lähiyhteisössään vanhempien ja ystävien avulla. Mikäli nuori tarvitsee apua, etsivä nuorisotyö ja koulujen sosiaalityö ovat helposti saatavilla nuoren tukena. Intensiivisempää tukea tarjoavat nuorten työpajat, kuntouttavaa työtoimintaa järjestävät yksiköt ja sosiaalityö. Silti nuori ei aina löydä oikeaa tahoa tai löydä keinoa asioida omassa asiassaan, mikä on valitettava tosiasia.

Arja Honkakosken ym. [4] tekemässä tutkimuksessa nuorten sosiaalisen tuen tarpeista Oulun kaupungissa kävi ilmi, että erityisesti työttömyys on nuorille haaste. Nuorten työttömyyden syinä olivat työkokemuksen puute ja kyvyttömyys osallistua työmarkkinoille, mikä ilmeni työn hakematta jättämisenä, opintojen keskeyttämisenä ja vaikeutena sopeutua työelämän pelisääntöihin. Yhtenä syynä tähän on oman alan työpaikkojen vähäisyys tai haluttomuus tehdä itselle epämieluisia työtehtäviä. Tutkimuksessani nuorisososiaalityön nuorilla ilmeni myös työttömyyttä, mutta lisäksi taloudellisia ongelmia, henkisen jaksamisen vaikeuksia ja kyvyttömyyttä löytää itselle sopivia palveluita ilman tukea.

Mitä on Facebook palveluohjaus?

Facebook palveluohjaus toimi sosiaalisessa mediassa ohjaajan ammattiprofiilin kautta. Vaikka se ei ollut perinteinen sosiaalityön työmuoto, oli Facebookin toisessa päässä vastaamassa sosiaalialan laillistettu ammattihenkilö. Sivustoa oli mahdollista käyttää itsenäisesti tai sen kautta pystyi jakamaan linkkejä tai keskustelemaan ohjaajan kanssa Messenger-viestien välityksellä. Facebook palveluohjaus voidaan jakaa Saila Lähteenmäen [5] mukaan kolmeen eri osa-alueeseen: yleiseen tiedottamiseen ajankohtaisista asioista, neuvontaan sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen yksityisviestien kautta. Palvelun kautta ei kuitenkaan voinut lähettää omia henkilötietoja tai jättää hakemuksia.

Tuija Kotiranta [6] (2016, 54) painottaa asiakkaan kohtaamisessa ja aktivoimisessa yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluita. Tämä toteutui Facebook palveluohjauksessa, sillä keskustelujen aiheet olivat lähtöisin nuoren tiedon ja tuen tarpeista. Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa oli luonteelta avointa ja osallistavaa. Asiakas sai palveluohjaajalta neuvoja, joiden avulla hän pääsi omassa asiassaan eteenpäin. Sivusto palveli eri elämäntilanteessa olevia nuoria. Keskeistä nuorten palveluohjaajan Facebook-sivuston käytölle oli nopean avun saaminen omaan asiaan.

Camilla Granholmin [1] mukaan voimavarakeskeisessä palveluohjauksessa on keskeistä asiakkaan ja työntekijän luottamuksellinen kumppanuuteen perustuva suhde sekä asiakkaan itse määrittelemät tavoitteet. Palveluohjauksen yksi tavoite on asiakkaan voimaantuminen, mikä nähdään henkilökohtaisena muutoksena. Liisa Hokkasen [7] mukaan voimaantumisessa painottuu yksilökeskeisyys, jolloin keskitytään yksilön elämänhallintaan, vahvuuksiin ja omiin ratkaisuihin. Täytyy kuitenkin muistaa, että hyötyäkseen Facebook palveluohjauksesta nuoren oli oltava itse jossain määrin aktiivinen.

Monipuolinen palveluohjaus nuorten kokemana: löydä tietoa, saa tukea tai ota asiointiapua vastaan
 
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä oli valtaistavan sosiaalityön teoria. Liisa Hokkasen [7 & 8] määritelmän mukaan ja sen näkökulmien kautta löysin Facebook palveluohjauksesta erilaisia tasoja. Osa nuorista hyötyi itse löytämästään tiedosta, jolloin voidaan puhua voimaantumisesta. Usein löydetyn tiedon aiheet liittyivät työllistymiseen, opiskelupaikan löytymiseen tai tapahtumiin, joihin aiottiin osallistua. Osalla nuorista oli hyvät toimintavalmiudet hoitaa asiansa vähäisen tuen avulla tai kokonaan itsenäisesti. Nämä nuoret hyötyvät helposti saatavilla olevasta tiedosta. Siksi ajantasaista tietoa tulisi olla helposti nuorten saatavilla nuorten suosimissa viestintäkanavissa.

Joissakin asioissa nuoret ottivat yhteyttä nuorten palveluohjaajaan Messenger-viestin kautta saadakseen tarkempia neuvoja, henkistä tai taloudellista tukea pystyäkseen etenemään asiassaan. Palvelujen sisältöjen avaaminen auttoi nuorta etenemään asiassaan, jolloin voidaan puhua nuoren valtaistumisesta. Palveluohjaus edisti nuoren omatoimisuutta ja hankalasta tilanteesta selviytymistä.

Usko omiin kykyihin oli osalla nuorista haurasta. Nuorten palveluohjaajan tuella nuoren itsetunto kasvoi ja omien asioiden hoitamisen oli mahdollista. Kutenkin osa nuorista tarvitsi intensiivisempää tukea, ohjausta tai asiointiapua, jolloin varattiin aika vastaanotolle tai muuhun virastoon, joka mahdollisti nuoren asian etenemisen. Palveluohjaus edusti tällöin sosiaalista asianajoa. Nuorten asiointiaiheissa nousivat selvästi esille palveluohjauksen tarve, henkinen tukeminen ja työllisyysasiat. Tämä osoittaa, että nuorilla oli halu selvittää itse asioitaan, osallistua työelämään ja löytää itselleen sopiva ammatti. Eniten tuloksissa yllätti nuorten saama henkisen tuen merkitys. Kun nuorella oli mahdollista saada kannustavaa tukea, ei hän luovuttanut heti ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa. Oma suunnitelma pysyi saadun tuen vuoksi. Nuori tuli autetuksi parhaimmillaan kokonaan Facebook palveluohjauksen kautta.

Johtopäätökset

Tutkimukseni tulosten mukaan nuoret kokevat tarvitsemansa palvelut pirstaleiseksi. He eivät aina tienneet, mistä he saisivat apua tilanteeseensa. Tutkimukseni osoittaa, että ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nuorisososiaalityöhön. Osa näistä palveluista voisi olla digitaalisissa toimintaympäristöissä toteutettuja. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on käytettävä nuorten lähelle tulevia palvelumuotoja, joista yksi hyvä esimerkki on Facebook palveluohjaus. Peräänkuulutan myös arjen yhteisöjen vastuuta toisista välittämisessä. Kun arjessa ja lähiympäristössä kaikki on hyvin, nuori on valmiimpi vastaamaan yhteiskunnan hänelle asettamiin vaatimuksiin.

Tutkimani Facebook palveluohjaus sivusto ei ole tällä hetkellä käytössä. Vaikka palvelua ei enää ole käytössä, nuorten sosiaalipalveluja tulisi olla saatavilla siellä, missä nuoret ovat, viestivät ja jakavat tietoja. Nuorten käyttämissä palveluissa on saatavilla monenlaista nettineuvontaa, kuten chat-aikoja, sähköisiä yhteydenotto -lomakkeita ja nuorten auttavia puhelimia eri aiheista. Entistä monipuolisempia ja yksilöllisempiä nuorten palveluita tarvitaan nuorisososiaalityöhön. Nuoria voidaan tukea kevyinkin palveluin ongelmatilanteiden yli.

Heidi Honkimaa
Lapin yliopisto, eSosiaalityön opiskelija


Lähteet:

[1] Granholm, Camilla 2016: Social work in digital transfer – blending services for the


          Granholm_ DR_avhd_2016_PDF_version.pdf

[2] Juvonen, Tarja 2015: Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimi-

           juuden rakentuminen etsivässä työssä. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki.

[3] Ketokivi, Kaisa 2013: Aikuistumisen ja perheen perustamisen ristiriidat pidenty-

          neessä nuoruudessa. Teoksessa Aapola, Sinikka & Ketokivi, Kaisa (toim.):

          Polkuja ja  poikkeamia – Aikuisuutta  etsimässä.  Nuorisotutkimusverkosto.

          Helsinki, 100–137.

[4] Honkakoski, Arja & Kinnunen, Petri & Vuorijärvi, Petri 2016. Nuorten aikuisten

          sosiaalisen tuen tarpeet ja niihin vastaaminen. Pohjois-Suomen sosiaalialan

          osaamiskeskuksen julkaisusarja 41. Oulu.

[5] Lähteenmäki, Saila 2016: Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille

           suunnatuissa sosiaalipalveluissa. Case: Nuorten Facebook-palveluohjaus Oulussa

           Oulun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma (YAMK). Opinnäyte-


           pdf?sequence=1 Viitattu 29.5.2016

[6] Kotiranta, Tuija 2008: Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.

[7] Hokkanen, Liisa 2009: Empowerment valtaistumisen ja voimaantumisen dialogina.

           Teoksessa Mäntysaari, Mikko & Pohjola, Anneli & Pösö, Tarja (toim.): Sosiaali-

           työ ja teoria.  PS-kustannus. Jyväskylä, 315–337.

[8] Hokkanen, Liisa 2014: Autetuksi tuleminen. Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyt-

          tämät toimijuudet. Acta Universitas Lapponiensis 278. Lapin yliopistokus-

          tannus. Lapin yliopisto. Rovaniemi.