Facebook
palveluohjaus nuoren elämänhallinnan tukena nuorisososiaalityössä
Nuorilta odotetaan aktiivisuutta
ja pärjäämistä. Yhteiskunnan arvot
ovat koventuneet ja yhteiskunnallinen ilmapiiri ei hyväksy tilaa, jossa ei olla
jossakin määrin aktiivisia. Kuitenkin nuorten elämä ei ole pelkästään heistä
itsestään kiinni. Palvelut digitalisoituvat vauhdilla, mikä on muuttanut
palvelukulttuuria. Vastuu palveluiden käyttämisestä ja saamisesta on yhä
enemmän asiakkaan vastuulla. Jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan,
nuoren on löydettävä itse sopivat palvelut tai ainakin lähtöruutu saadakseen
tukea. Yhtenä keinona tähän on nuorisososiaalityössä ohjaajan ammattiprofiilin
kautta toteutettu Facebook palveluohjaus, jota olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani.
Nuorisososiaalityön nuorten haasteet
Nuorille teknologian käyttäminen
on tuttua, joten voisi luulla, että he selvittävät tiensä palveluihin tietoa
etsimällä. Camilla Granholm [1] toteaa, että nuoret
näkevät digitaalisen todellisuuden osana normaalia elinympäristöään. Teknologian
avulla tiedon etsiminen ei ole heille uutta ja mullistavaa. Voi jopa olla, että
teknologian hyödyntäminen ei heitä edes kiinnosta. Granholmin [1] mukaan tulisi
muistaa, että nuorilla voi olla puutteelliset teknologiset taidot, mikä saattaa
päinvastoin lisätä eriarvoistumista informaatioyhteiskunnasta. Tarja Juvosen [2]
mukaan nuoren toimijuus osana yhteiskuntaa on neuvottelua omasta paikasta osana
järjestelmää. Tämä luo paineita niin nuorelle itselleen kuin nuorten käyttämille
eri palveluille.
Kaisa Ketokiven [3] mukaan
nuoruus 2000-luvulla on yksilöllistä ja varsinkin koulutukseen käytetään
enemmän aikaa kuin aiemmin. Tämä on vaikuttanut nuoruuteen, mikä elämänvaiheena
on pitkittynyt. Elämä ei kulje suoraan elämänvaiheesta toiseen. Elämän
vakiintumattomuus saattaa jatkua pitkälle täysi-ikäisyyden jälkeen, jopa
lähelle 30 ikävuotta. Nuoruus elämänvaiheena on kokeiluja ja vastuunottoa
omasta elämästä. Työmarkkinoille
päästäkseen nuorella tulee olla minimissään koulutus ja mielellään työkokemusta.
Osa nuorista tulee autetuksi jo omassa lähiyhteisössään vanhempien ja ystävien
avulla. Mikäli nuori tarvitsee apua, etsivä nuorisotyö ja koulujen sosiaalityö
ovat helposti saatavilla nuoren tukena. Intensiivisempää tukea tarjoavat
nuorten työpajat, kuntouttavaa työtoimintaa järjestävät yksiköt ja sosiaalityö.
Silti nuori ei aina löydä oikeaa tahoa tai löydä keinoa asioida omassa
asiassaan, mikä on valitettava tosiasia.
Arja Honkakosken ym. [4] tekemässä
tutkimuksessa nuorten sosiaalisen tuen tarpeista Oulun kaupungissa kävi ilmi,
että erityisesti työttömyys on nuorille haaste. Nuorten työttömyyden syinä
olivat työkokemuksen puute ja kyvyttömyys osallistua työmarkkinoille, mikä
ilmeni työn hakematta jättämisenä, opintojen keskeyttämisenä ja vaikeutena
sopeutua työelämän pelisääntöihin. Yhtenä syynä tähän on oman alan työpaikkojen
vähäisyys tai haluttomuus tehdä itselle epämieluisia työtehtäviä. Tutkimuksessani
nuorisososiaalityön nuorilla ilmeni myös työttömyyttä, mutta lisäksi
taloudellisia ongelmia, henkisen jaksamisen vaikeuksia ja kyvyttömyyttä löytää
itselle sopivia palveluita ilman tukea.
Mitä on Facebook
palveluohjaus?
Facebook palveluohjaus toimi sosiaalisessa
mediassa ohjaajan ammattiprofiilin kautta. Vaikka se ei ollut perinteinen
sosiaalityön työmuoto, oli Facebookin toisessa päässä vastaamassa sosiaalialan laillistettu
ammattihenkilö. Sivustoa oli mahdollista käyttää itsenäisesti tai sen kautta
pystyi jakamaan linkkejä tai keskustelemaan ohjaajan kanssa Messenger-viestien
välityksellä. Facebook palveluohjaus voidaan jakaa Saila Lähteenmäen [5] mukaan
kolmeen eri osa-alueeseen: yleiseen tiedottamiseen ajankohtaisista asioista, neuvontaan
sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen yksityisviestien kautta. Palvelun kautta ei
kuitenkaan voinut lähettää omia henkilötietoja tai jättää hakemuksia.
Tuija Kotiranta [6] (2016, 54)
painottaa asiakkaan kohtaamisessa ja aktivoimisessa yksilöllisten tarpeiden
huomioimista ja henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluita. Tämä toteutui
Facebook palveluohjauksessa, sillä keskustelujen aiheet olivat lähtöisin nuoren
tiedon ja tuen tarpeista. Yhteydenpito sosiaalisessa mediassa oli luonteelta
avointa ja osallistavaa. Asiakas sai palveluohjaajalta neuvoja, joiden avulla hän
pääsi omassa asiassaan eteenpäin. Sivusto palveli eri elämäntilanteessa olevia
nuoria. Keskeistä nuorten palveluohjaajan Facebook-sivuston käytölle oli nopean
avun saaminen omaan asiaan.
Camilla Granholmin [1] mukaan voimavarakeskeisessä palveluohjauksessa on
keskeistä asiakkaan ja työntekijän luottamuksellinen kumppanuuteen perustuva
suhde sekä asiakkaan itse määrittelemät tavoitteet. Palveluohjauksen yksi
tavoite on asiakkaan voimaantuminen, mikä nähdään henkilökohtaisena muutoksena.
Liisa Hokkasen [7] mukaan voimaantumisessa painottuu yksilökeskeisyys, jolloin
keskitytään yksilön elämänhallintaan, vahvuuksiin ja omiin ratkaisuihin. Täytyy
kuitenkin muistaa, että hyötyäkseen Facebook palveluohjauksesta nuoren oli
oltava itse jossain määrin aktiivinen.
Monipuolinen palveluohjaus
nuorten kokemana: löydä tietoa, saa tukea tai ota asiointiapua vastaan
Tutkimukseni teoreettisena
viitekehyksenä oli valtaistavan sosiaalityön teoria. Liisa Hokkasen [7 & 8]
määritelmän mukaan ja sen näkökulmien kautta löysin Facebook palveluohjauksesta
erilaisia tasoja. Osa nuorista hyötyi itse löytämästään tiedosta, jolloin
voidaan puhua voimaantumisesta. Usein löydetyn tiedon aiheet liittyivät
työllistymiseen, opiskelupaikan löytymiseen tai tapahtumiin, joihin aiottiin
osallistua. Osalla nuorista oli hyvät toimintavalmiudet hoitaa asiansa vähäisen
tuen avulla tai kokonaan itsenäisesti. Nämä nuoret hyötyvät helposti saatavilla
olevasta tiedosta. Siksi ajantasaista tietoa tulisi olla helposti nuorten
saatavilla nuorten suosimissa viestintäkanavissa.
Joissakin asioissa nuoret ottivat
yhteyttä nuorten palveluohjaajaan Messenger-viestin kautta saadakseen tarkempia
neuvoja, henkistä tai taloudellista tukea pystyäkseen etenemään asiassaan. Palvelujen
sisältöjen avaaminen auttoi nuorta etenemään asiassaan, jolloin voidaan puhua
nuoren valtaistumisesta. Palveluohjaus edisti nuoren omatoimisuutta ja
hankalasta tilanteesta selviytymistä.
Usko omiin kykyihin oli osalla
nuorista haurasta. Nuorten palveluohjaajan tuella nuoren itsetunto kasvoi ja
omien asioiden hoitamisen oli mahdollista. Kutenkin osa nuorista tarvitsi
intensiivisempää tukea, ohjausta tai asiointiapua, jolloin varattiin aika
vastaanotolle tai muuhun virastoon, joka mahdollisti nuoren asian etenemisen.
Palveluohjaus edusti tällöin sosiaalista asianajoa. Nuorten asiointiaiheissa
nousivat selvästi esille palveluohjauksen tarve, henkinen tukeminen ja
työllisyysasiat. Tämä osoittaa, että nuorilla oli halu selvittää itse asioitaan,
osallistua työelämään ja löytää itselleen sopiva ammatti. Eniten tuloksissa
yllätti nuorten saama henkisen tuen merkitys. Kun nuorella oli mahdollista saada
kannustavaa tukea, ei hän luovuttanut heti ensimmäisen vastoinkäymisen
tullessa. Oma suunnitelma pysyi saadun tuen vuoksi. Nuori tuli autetuksi
parhaimmillaan kokonaan Facebook palveluohjauksen kautta.
Johtopäätökset
Tutkimukseni tulosten mukaan
nuoret kokevat tarvitsemansa palvelut pirstaleiseksi. He eivät aina tienneet,
mistä he saisivat apua tilanteeseensa. Tutkimukseni osoittaa, että
ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita tarvitaan nuorisososiaalityöhön.
Osa näistä palveluista voisi olla digitaalisissa toimintaympäristöissä
toteutettuja. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on käytettävä nuorten
lähelle tulevia palvelumuotoja, joista yksi hyvä esimerkki on Facebook
palveluohjaus. Peräänkuulutan myös arjen yhteisöjen vastuuta toisista
välittämisessä. Kun arjessa ja lähiympäristössä kaikki on hyvin, nuori on
valmiimpi vastaamaan yhteiskunnan hänelle asettamiin vaatimuksiin.
Tutkimani Facebook palveluohjaus
sivusto ei ole tällä hetkellä käytössä. Vaikka palvelua ei enää ole käytössä,
nuorten sosiaalipalveluja tulisi olla saatavilla siellä, missä nuoret ovat,
viestivät ja jakavat tietoja. Nuorten käyttämissä palveluissa on saatavilla
monenlaista nettineuvontaa, kuten chat-aikoja, sähköisiä yhteydenotto
-lomakkeita ja nuorten auttavia puhelimia eri aiheista. Entistä monipuolisempia
ja yksilöllisempiä nuorten palveluita tarvitaan nuorisososiaalityöhön. Nuoria
voidaan tukea kevyinkin palveluin ongelmatilanteiden yli.
Heidi Honkimaa
Lapin yliopisto, eSosiaalityön opiskelija
Lähteet:
[1] Granholm, Camilla
2016: Social work in digital transfer – blending services for the
Granholm_ DR_avhd_2016_PDF_version.pdf
[2] Juvonen,
Tarja 2015: Sosiaalisesti kontrolloitu, hauraasti autonominen. Nuorten toimi-
juuden rakentuminen etsivässä
työssä. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki.
[3] Ketokivi,
Kaisa 2013: Aikuistumisen ja perheen perustamisen ristiriidat pidenty-
neessä nuoruudessa. Teoksessa Aapola,
Sinikka & Ketokivi, Kaisa (toim.):
Polkuja ja
poikkeamia – Aikuisuutta etsimässä.
Nuorisotutkimusverkosto.
Helsinki, 100–137.
[4] Honkakoski,
Arja & Kinnunen, Petri & Vuorijärvi, Petri 2016. Nuorten aikuisten
sosiaalisen tuen tarpeet ja niihin
vastaaminen. Pohjois-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskuksen julkaisusarja 41.
Oulu.
[5] Lähteenmäki,
Saila 2016: Sosiaalisen median hyödyntäminen ja kehittäminen nuorille
suunnatuissa sosiaalipalveluissa.
Case: Nuorten Facebook-palveluohjaus Oulussa
Oulun ammattikorkeakoulu.
Sosiaalialan koulutusohjelma (YAMK). Opinnäyte-
pdf?sequence=1 Viitattu 29.5.2016
[6] Kotiranta,
Tuija 2008: Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä.
[7] Hokkanen,
Liisa 2009: Empowerment valtaistumisen ja voimaantumisen dialogina.
Teoksessa Mäntysaari, Mikko & Pohjola,
Anneli & Pösö, Tarja (toim.): Sosiaali-
työ ja teoria. PS-kustannus. Jyväskylä, 315–337.
[8] Hokkanen,
Liisa 2014: Autetuksi tuleminen. Valtaistavan sosiaalisen asianajon edellyt-
tämät toimijuudet. Acta Universitas Lapponiensis
278. Lapin yliopistokus-
tannus. Lapin yliopisto. Rovaniemi.