Teknologia sosiaalityön mahdollisuutena

Arjen teknologisoituminen

 

Elämme teknologisen vallankumouksen aikaa, jonka merkitys ihmisille sanotaan olevan yhtä suuri kuin aikoinaan höyryvoiman keksiminen. Teknologian etenemistä perustellaan sen vaikutuksilla talouteen ja kilpailukykyyn. Sen nähdään vapauttavan ihmistyövoimaa siten, että pystymme suuntaamaan työtämme oleellisiin tehtäviin, joita kone ei voi tehdä. Ihmisten arjessa teknologisoituminen on toteutunut nopeasti ja ulottuu vähitellen kaikille eri elämänalueille. Emme osaa enää kuvitella arkea, jossa ei olisi erilaisia koneita ja laitteita tai jatkuvaa yhteyttä verkkoon. Päivittäisessä selviytymisessämme käytämme teknologiaa niin työssä, asumisessa, kotitöissä, liikkumisessa kuin vapaa-ajalla.

Teknologian käyttö tuottaa sekä tarkoituksellisia että tarkoituksettomia seurauksia. Usein teknologisoitumisen vaikutuksia mitataan tiettyyn yksittäiseen tekniseen ratkaisuun liittyen. Vaikutusten mittaamisessa korostuvat taloudelliset ja tehokkuutta korostavat mittarit. Vähemmälle huomiolle jäävät teknologisoitumisen tarkoituksettomat seuraukset, jotka muodostuvat usein pitkällä aikavälillä ja joiden yhteyttä teknologiaan on vaikeampi todentaa.

Harvemmin tutkitaan teknologisoitumisen seurauksia ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Arjen teknologisoitumisen nähdään muuttavan instituutioita, vuorovaikutusta, ihmissuhteita, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ihmisten arjessa virtuaali- ja reaalimaailma muodostavat yhä vuorovaikutteisemman kokonaisuuden, jonka vaikutuksia ei vielä tunneta hyvin. Kestävän teknologisen kehityksen toteutumisen näkökulmasta tulisi tarkastella yhteiskunnan ja ihmisten arjen teknologisoitumisen taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia sekä lähitulevaisuudessa että pitkällä aikavälillä.

Sosiaalityön mahdollisuudet

 

Toimintaympäristön muutokset ja ihmisten arjen teknologisoituminen nousevat keskeiseksi tulevaisuuden haasteiksi sosiaalityössä. Haasteet liittyvät muihin sosiaalityön tulevaisuuden muutostarpeisiin, joiden taustalla ovat sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen integroituminen ja lainsäädännön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutokset. Haasteet tulisi ymmärtää myös siitä näkökulmasta, että sosiaalityössä tulee tuntea ihmisten arkea ja sen muutoksia. Arjen teknologisoituminen vaikuttaa sosiaalisten ongelmien uudelleenmuotoutumiseen, uudenlaisten verkossa toteutuvien sosiaalisten ilmiöiden syntymiseen sekä virtuaali- ja reaalimaailman vuorovaikutteisuuteen ihmisten arjessa.

Sosiaalityössä teknologia tulee nähdä mahdollisuutena, joka parhaimmillaan tuottaa uudenlaisia työvälineitä sosiaalityön toteuttamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integroitumiseen. Sosiaalityön tavoitteena on käyttää teknologiaa työvälineenä siten, että se tukee ihmisten toimintaedellytyksiä ja selviytymistä arjen elämäntilanteissa sekä vahvistaa hyvinvointia tukevia olosuhteita. Näkökulma on ihmislähtöinen ja korostaa teknologian positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin.

Parhaimmillaan teknologian käyttö sosiaalityössä tukee ihmisten selviytymistä, vahvistaa heidän toimijuuttaan omassa elämäntilanteessaan ja elinympäristössään, tuottaa sosiaalista tukea ja yhteisöllisyyttä sekä luo uudenlaisia osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sosiaalityön haasteena on huomioida asiakkaiden yksilöllisyys. Asiakkailla on erilaisia ongelmia, voimavaroja selviytyä ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia. Sosiaalityössä tulee selvittää yksilökohtaisesti voidaanko juuri tätä asiakasta tukea käyttäen sähköisiä palveluita tai teknologiaa soveltavia työvälineitä. Eettisten periaatteiden mukaan etenkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten mahdollisuudet tiedonsaantiin ja sähköisten palveluiden käyttöön nousee haasteeksi, jolloin ohjaus kasvokkaisiin palveluihin on tärkeää.

Teknologian käyttö nivoutuu sosiaalityössä ehkäisevään, kuntouttavaan, yhteisöjä tukevaan ja rakenteelliseen työhön. Etenkin ehkäisevässä ja rakenteellisessa sosiaalityössä teknologia avaa uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös korjaavassa työssä on kokeiltu erilaisia mahdollisuuksia käyttää teknologisia sovelluksia osana asiakasprosessia.

Teknologian kehittäminen, siten että se tukee sosiaalityön tehtäviä, tavoitteita ja etiikkaa, edellyttää tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua, sosiaalityön tietoperustan ja metodien soveltamista sekä asiakkaiden osallisuuden vahvistamista. Sosiaalitieteellisen tutkimuksen kohteina ovat teknologian sosiaaliset ilmiöt sekä sosiaaliset vaikutukset ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen avulla pyritään tarkastelemaan teknologisoitumista käyttäjätasoa syvemmin ja huomioimaan teknologisoitumisen vaikutukset ihmisten elämäntilanteisiin ja selviytymiseen.

Ihmislähtöinen ja yhteistoiminnallinen kehittäminen

 

Sosiaalityön haasteena on siirtyä vahvemmiksi toimijoiksi teknologian kehittämisessä, jotta teknologia mahdollistaa sosiaalityön tekemisen sosiaalityön tavoitteiden, tehtävien ja etiikan näkökulmasta. Ihmislähtöisessä kehittämisessä tulee huomioida teknologian vaikutukset sosiaalityöntekijöiden työhön, työntekijän ja asiakkaan suhteeseen, rooleihin ja laajemmin sosiaalityön muihin toimintakäytäntöihin samoin kuin teknologian vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja elämäntilanteeseen.

Kestävän kehityksen näkökulmasta teknologian suunnittelu, käyttöönotto ja arviointi edellyttävät monialaista ja -tieteistä yhteistoimintaa, jossa jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan eri toimijoiden näkökulmat ja jossa yhteistoiminnallisessa prosessissa tuotetaan uudenlaisia ratkaisuja. Kestävän kehityksen näkökulma vahvistuu sekä dialogissa että uudenlaisen toiminnan kokeiluissa. Sosiaalityöntekijöiden roolina verkostomaisessa kehittämisprosessissa on nostaa keskusteluun teknologiaan liittyvä sosiaalinen ulottuvuus ja sosiaaliset vaikutukset.

Muodostamalla eri ammattilaisten välille ja organisaation rajapinnoille verkostoja, joissa eri alojen toimijoiden tieto ja osaaminen yhdistyvät, voidaan varmistaa kokonaisuus, joka tuottaa kestävää teknologista kehitystä sekä vastaa ihmisten tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Maarit Kairala

Kirjoittaja on eSosiaalityön maisterikoulutuksen projektipäällikkö/yliopisto-opettaja.

eSosiaalityön mahdollisuudet -blogi
Facebook-ryhmä: eSosiaalityön mahdollisuudet
Twitter: @eSosiaalityo
eSosiaalityön maisterikoulutuksen verkkosivut